Blogissa seurataan free-toimittajan elämää bullterrieri Ringmaster´s Own The Wampas Mask "Saga" seurassa.
Koirien lisäksi elämään mahtuu askartelua, valokuvausta, leffoja, kirjoja, moottoripyöriä ja paljon muuta...



maanantai 20. elokuuta 2012

Kälviän ryhmis...

Lauantai tuli sitten vietettyä Kälviän ryhmänäyttelyssä. Saatiin telttakin kasattua ihan kehän viereen, joten oli mukavaa istuskella varjossa ja katsella kehän menoa. Varjoa todellakin tarvittiin, sillä mittari näytti parhaimmillaan +26 :(

Äiti oli ensin kehässä Staran kanssa ensimmäistä kertaa pentuluokassa. Hyvin meni ekakertalaisilla homma. Äiti muisti mitä piti tehdä ja Stara käyttäytyi todella nätisti. Tuloksena heille PEK1.

Pari tuntia myöhemmin oli sitten bullmastiffien vuoro. Ensin nuorten luokkaan Adahn kanssa. Neitiä ei lainkaan jaksanut kiinnostaa esiintyminen eikä todellakaan juokseminen, liian lämmin päivä sellaiseen :) No, saatiin me sentään kierrettyä kehä muutaman kerran ja seistyä paikoillammekin ja tuloksena oli sitten EH1. Tuomarina toiminut Marjo Järventölä kaipaili Adahlle muun muassa parempaa eturintaa.
"Pienehkö, keskivahva, hieman pitkärunkoinen narttu, kallossa hieman pyöreyttä ja otsapenger voisi olla selvempi, vahva kuono, pitkä leveydeltään, riittävä rintakehä, eturinta puutteellinen, niukat etu hyvät takakulmaukset, liikkuu riittävällä askelpituudella, miellyttävä käytös"

Ja mulle jälleen kerran tärkeimmät on nuo kaksi viimeistä sanaa arvostelussa. On hienoa, että neidin upea luonne huomioidaan joka kerta!

Hetkeä myöhemmin mentiin sitten Arwen-tummun kanssa kehään. Veteraaniluokassa ei juuri ryysistä ole, mutta eipä se meidän tahtia haittaa :) Tummu jälleen näytti kuinka hauskaa sillä on kehässä ja kuinka se nauttii saadessaan olla vielä mukana. Kokonaisuudessaan tuomari tykkäsi ja tuloksena siis ERI1 ja ROP-VET!
"Hyväkuntoinen mittasuhteiltaan hyvä veteraani, pää jo hieman kuivunut, kevyet korvat, kaunis ylälinja, hyvän mallinen rintakehä, liikkuu hyvin, liikkuu hyvin sivulta, edessä löysyyttä"

Arwen-tummulle siis jälleen ruusuke ja pokaali :) BIS-Vetskukehässä ei sitten sijoitusta tullut, oli sen verran upeita veteraaneja paikalla. Mutta tähän olemme enemmän kuin tyytyväisiä!

torstai 16. elokuuta 2012

Paskarteluhaaste #150...

Pitkästä aikaa on tullut tehtyä myös kortteja. Viime aikana suurin osa on ollut tilauskortteja, mutta tänään ukkoskuuron ajan sain tehtyä paskarteluhaasteeseen sopivan kortin.
Haasteen aiheena oli sateenkaaren värit, joten kortista tuli todellakin värikäs :)

Edinburgh...

Elokuun ensimmäisten päivien kunniaksi tuli sitten lähdettyä parhaan ystäväni kanssa jokavuotiselle matkallemme. Kuten viime vuonna, myös tänä vuonna matkamme kohdistui Skotlantiin ja aivan upeaan Edinburghin kaupunkiin.

Ennen sinne saapumista teimme välilaskun kuitenkin Oslossa, jossa kävimme syömässä. Oslon kenttä oli todella pieni, tuli sellainen olo kuin olisi ollut jossain pikkukylässä :)




Itse lento olikin sitten lyhyt, vaikka tuntui aivan liian pitkältä. Ainahan matkat tuntuvat pitkiltä kun on kiire päästä jonnekin :) Mutta pahimmilta ilmakuopilta säästyttiin ja laskut sekä nousut sujuivat rattoisasti.



Saavuimme Edinburghiin illalla, mutta se ei tietenkään hidastanut menoa. Kunhan saimme laukut vietyä yöpaikkaan, niin lähdimme heti pubiin, minnekäs muuallekaan kun kerran Skotlannissa oltiin ;) Seuraavana aamuna aloitimme heti shoppailut ja hyppäsimme bussiin kohteena Ocean Shopping Terminal. Bussi oli ihan loistava veto (viime vuonna kävelimme vain paikasta toiseen, tosin silloin pysyimme keskustan tuntumassa), sillä bussimatkan aikana ehti nähdä paljon kaupungista.



Ostosparatiisissa tulikin sitten käveltyä kaikki kaupat läpi (niitä oli varmaan reilut 50...), joten lounasaikaan alkoikin jo vatsa huutaa sapuskaa. Olin ennen reissua lukenut ostoskeskuksessa sijaitsevasta hampurilaispaikasta, jossa kaikki oli luomua ja kaikki tehtiin paikan päällä. Handmadeburger Co oli paikan nimi, ja sinnepä siis!



Tilasin mielettömältä listalta (siis erilaisia hamppareita oli varmaan 50-70 kpl) lihaisan burgerin ranskisten kera eikä kyllä harmittanut ostos. Hamppari oli paras, jonka olen koskaan syönyt!



Vatsa täynnä teimme vielä lisää ostoksia sekä kävimme keskuksen ulkopuolella katsomassa maisemia. Olihan "parkissa" myös Royal Yacht Britannia, jonka kannelle emme tällä kerralla viitsineet mennä iltapäiväteelle. Kannelle astumisesta kun joutui pulittamaan reilut 10 puntaa...



Shoppailun jälkeen kurvailtiin jälleen bussilla hotellille hetkeksi huilaamaan. Hotellimme oli todella keskeisellä paikalla, mikä oli aivan loistoveto, sillä pääsimme aina shoppailun lomassa hotellille viemään pusseja. Hotellilta oli lyhyt matka joka paikkaan, joten sekin lisäsi hotellin  pluspisteitä. Ainoat huonot asiat olivat se, että hotelli oli remontissa kuten myös hotellin edustalla oleva tie, johon rakennetaan ratikkakiskot, mutta eipä nämä meitä juuri harmittaneet. Hotellilla remppaa ei huomannut ja ulkonakin työt tehtiin silloin kun emme olleet hotellihuoneessa :)



Kävelimme tietenkin myös shoppailupaikkojen lisäksi paljon katsomassa lukuisia patsaita ja olipa kaupunkiin tuotu myös olympiarenkaat, jotka oli ikuistettava.







Lukuisten tuntien kävelemisen jälkeen oli aika taas syödä (välillä tuntui ettei tehtykään muuta kuin syötiin, mutta pitäähän reissussa maistella ja nauttia :D). Tällä kerralla suuntasimme tapas-paikkaan...



Vaihteeksi tuli tilattua jonkin sortin lihaa juustoseoksella ja se oli todella maukasta. Ystäväni tilasi aivan ihanaa vuohenjuustoa...
Seuraavana päivänä suuntasimme heti aamusta viskikierrokselle. Whisky experience esitteli ja opetti meille aivan kaiken viskin teosta ja sen mausta.
Kierroksen alku oli sinänsä hauska, sillä istuimme viskitynnyrissä, joka liikkui kuten tivolissa olevat kummitusjunat, huoneesta toiseen :) Tynnyrissä istuessa siirryimme huoneesta toiseen viskin teon mukaan. Eli aluksi olimme pelkkiä molekyylejä ja sitten olimmekin jo tislaamossa ja lopulta tynnyreissä odottamassa vuosien kulkua.
Kierroksen loppuosuuden jouduimme ihan itse kävelemään ja päädyimme esittelyhuoneeseen, jossa meille kerrottiin erilaisista viskilaaduista. Lopulta saimme maistiaiset maailman suurimman viskikokoelman ääressä :)



Aloitettuamme päivän viskillä jatkoimme shoppailua ja Royal Milella kävelyä. Eksyimme vahingossa myös lapsuusajan museoon, jossa oli sitten pakko käydä kun sinne ei edes ollut sisäänpääsymaksua. Paikassa olikin aivan ihania nukkeja ja leluja.







Illalla suuntasimme sitten palatsille, jossa oli alkamassa Military Tattoon ensi-ilta. Liput oli hankittu jo marraskuussa, ja odotukset oli korkealla, niin upea tattoo oli viime vuonna. Eikä petytty nytkään! Upeaa musiikkia, koreografiaa ja mahtava tunnelma :)



Seuraavana päivänä noustiin sitten kukonlaulun aikaan ja hypättiin junaan kohteena pieni rantakaupunki nimeltä North Berwick. Siellä järjestettiin Highland gamesit ja nehän oli pakko nähdä livenä! :) Aluksi näkemisessä oli ongelmia, sillä kentällä oli aivan mieletön sumu. Kentän vieressä sijainnut tulivuori oli niin sumun peitossa, että huomasimme koko vuoren vasta iltapäivällä sumun hieman hälvennettyä!
Koko päivä tuli sitten vietettyä kosteassa ja kylmässä säässä ulkona ihastellen niin säkkipillimusiikkia kuin vahvojen miesten ja naisten kisaa, jossa he heittelivät 30 kilon kiviä ja kuulia sekä tukkeja ilmaan. Tosin sen verran helpolta se näytti, että melkein pitäisi ruveta harjoittelemaan ensi vuotta varten ;)



Kisoista lähdimme vielä kaupungin keskustaan. Kävimme ensin merenrannalla poimimassa simpukoita ja haistelemassa tuulia. Valitettavasti sumu oli rannalla vielä sen verran sankka ettei maisemia nähnyt.
Kaupunki oli ihanan idyllinen merenrantakaupunki, jonka rauhallisessa ilmapiirissä olisi viihtynyt pitempäänkin.



Palattuamme junalla Edinburghiin käväisimme vielä markkinoilla tekemässä loistavia ostoksia. Paljon ihanuuksia oli ja hypistelin aivan ihania käsintehtyjä laukkuja... Nyt harmittaa kun en sellaista sitten ostanutkaan...



Illalla kävimme sitten syömässä Jamie Oliverin ravintolassa. Koska emme olleet varanneet pöytää saimme istuskella baarissa tunnin ennen pöydän vapautumista, mutta kyllä kannatti! Oli aivan ihana paikka ja ruoka oli todella hyvää, etenkin tryffelillä maustetut ranskikset!
Kolme päivää vierähti Edinburghissa jälleen todella nopeaa. Vaikka paikka onkin aivan upea, niin nyt pidämme muutaman vuoden tauon ja odotamme, että saavat jotain uutta paikkaan ;) Ensi vuonna matkaamme Pariisiin, vaikka sydän sykkiikin vielä Skotlannille, kilteille ja säkkipilleille :)

lauantai 11. elokuuta 2012

Erkkarihetkiä...

Ensimmäinen "oikea" kirjoitus uuteen blogiin on tietenkin koirista :) Ja mikäs sen parempaa kuin kertoa upeasta erikoisnäyttelypäivästä pari viikkoa sitten.

Harjavaltaan lähdettiin aamulla neljän aikoihin ajelemaan kaikki tytöt kyydissä. Aino pääsi turistiksi mukaan, ettei päivä olisi ollut kotona yksin ollessa liian tylsä. Paikalla oltiin puoli yhdeksän aikoihin parin tauon pitämisen jälkeen, ja heti alettiin kasailemaan äitin kanssa telttaa pystyyn. Oli kyllä rahansa arvoinen ostos, sillä teltta tuli päivän aikana tarpeeseen!

Aamulla teltta ja sen ympäristö oli täynnä itikoita, mutta onneksi auringon aloittaessa paahtamisen, itikat häipyivät takaisin metsään.

Tytöt olivat kehävuorossa vasta päivemmällä, joten aamupäivä saatiin vaan ihastella muiden koiria. Vaikka kamera olikin mukana, niin muita koiria ei kameran kortille päässyt tällä kertaa kuin oman teltan käyttäjät.

Ehdittiin vetää napaan kunnon piknikeväätkin ennen kuin oli mentävä kehään. Nuorten luokkaan oli Adahn lisäksi ilmoitettu 8 muuta narttua, mutta muutama oli jäänyt pois. Tuomari Jose Salvador Martinez valitti ainoastaan luustosta, muuten arvostelu oli ihan hyvä.

21 months, medium size, nice color, good proportions but she should have stronger bones overall, very strong back with very good angulation

Adahlle täten EH ja kilpailuluokassa nelossija, joten tuloksena EH4, johon olen erittäin tyytyväinen :)

Seuraavaksi mentiinkin sitten Arwen-tummun kanssa kehään. Arwen oli ilmoitetuista 76:sta bullmastiffista ainoa veteraani, ja pakko myöntää, että tippa linssissä menin tummun kanssa kehään. Olen aina haaveillut, että pääsisin erkkarissa hyväkuntoisen ja -vointisen bullmastiffin kanssa kehään, ja nyt se vihdoin toteutui.

Vaikka pihalla oli +30 astetta, ei tummu ollut siitä moksiskaan. Tummu oli teltassa makoillut varjossa, kasteltu loimi päällänsä nauttien siitä, että sai olla mukana. Ja hyväntuulisuus taisi näkyä myös kehässä, jossa häntä vispasi ja tummu nautti kun ihanat ihmiset kehän reunalla taputtivat vetreälle mummolle.

Myös tuomari oli mielissään ja ihasteli tummun hyvää kuntoa lukuisin ylistyssanoin (joista valitettavasti vain murto-osa oli kirjattu arvosteluun).


8,5 years, very nice female, very funny and healthy for her age, good condition, very good movement

Arwen-tummulle tuloksena täten ERI1 ja ROP-VET! Siinä vaiheessa pääsikin jo itku... Olemme Arwenin kanssa saaneet aina kuulla, että tummu on kaikkea muuta kuin kaunis bullmastiffi, mutta näyttää siltä, että veteraani-iällä alkaa kauneus näkyä jo muidenkin silmissä kuin omistajan ja kasvattajan :)


Rotunsa paras veteraani -palkinnon myötä pääsimme Arwenin kanssa vielä Best In Show veteraanikehään huomattavasti vanhempien yksilöiden pariin. Olimme kuitenkin enemmän kuin tyytyväisiä BIS-VET kolmossijaan, jonka saimme pitkän päivän päätteeksi!




Erkkaripäivä oli siis todellakin loistava, upea ja ikuisesti mieleen jäänyt päivä, jota varmaan muistellaan vielä useampaan kertaan.

Kiitokset telttamme loistoporukalle ihanasta seurasta, ja suuret onnittelut kaikille tuloksiinsa tyytyväisille!!!

Uusi aika

Tästä alkaa sitten uusi aika uuden blogin myötä...
Vanha blogi löytyy edelleen osoitteesta romulus.vuodatus.net, mutta koska vuodatuksella on ollut sen verran ongelmia, niin on aika kokeilla jotain uutta.
Paljon asiaa, muistoja ja kuvia jäi vuodatukseen, mutta aikansa kutakin.
Samalla myös blogin nimi muuttuu... Uuden blogin nimeä pyörittelin mielessäni useita viikkoja, mutta olkoon se nyt kennelnimestäni muokkailtu.
Tiedä tulenko koskaan koiria kasvattamaan, mutta tuolla nimellä on minulle kuitenkin muutakin arvoa. Onhan elämässä nimittäin monia tähtihetkiä, kaikille muille ne eivät ehkä näytä miltään, mutta minun elämässäni ne ovat niitä. Pienistäkin asioista muodostuu tärkeitä :)