Blogissa seurataan free-toimittajan elämää bullterrieri Ringmaster´s Own The Wampas Mask "Saga" seurassa.
Koirien lisäksi elämään mahtuu askartelua, valokuvausta, leffoja, kirjoja, moottoripyöriä ja paljon muuta...



Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. elokuuta 2014

Nizza ja Monaco

Käväisin parhaan ystäväni kanssa reissussakin pidennetyn viikonlopun verran. Olemme yleensä käyneet Skotlannissa, joten nyt otimme uuden suunnan kohti Välimerta ja Ranskan Rivieraa.
Laskeuduimme Nizzaan illalla ja kaupunki näytti heti parhaimmat puolensa. Kun olimme vieneet laukut hotellihuoneeseen, niin ulkona oli jo pimeää. Mutta pimeässä Nizza näyttikin toisen puolen itsestään.

Suunnistimme heti kuuluisalle Promenade des Anglaisille, joka on 7 km pitkä kävelykatu rannan vieressä. Kadulla on eteenkin iltaisin monenlaisia esiintyjiä, ja ihan kuka tahansa saa siinä esiintyä. Promenadista tulikin meidän suosikkipaikkamme, jossa istuimme joka iltana katselemassa ihmisiä ja esityksiä.




Seuraavana aamuna piti sitten lähteä heti aamusta liikkeelle. Hotellimme Hotel Lafayette oli Place Massenan lähellä ja keskellä kaikkea tarvitsemaamme. Se oli aivan kauppakeskuksen naapurissa, ostoskatujen vieressä, mutta silti vain muutama sata metriä vanhasta kaupungista ja rannalta. Pakko kehua hotellia, sillä se oli pienuudestaan huolimatta (vain 14 huonetta) sopuhintainen, hyvässä paikassa ja henkilökunta oli aivan ihanaa. Kaikki toimi moitteettomasti ja näillä helteillä erityisesti huoneen ilmastointi oli loistava lisä :) Lisäksi meidän huoneessa oli pieni parveke, josta pääsi bongailemaan ihmisiä.

Hotellin vieressä oli siis nk. Nizzan symbolinen sydän eli Place Masséna. Sitä reunustaa pompeijinpunaiset hovijulkisivut, jotka on tehty 1840-luvulla. Massénaa koristaa espanjalaisen taiteilijan Jaume Plensan teos, joka koostuu seitsemästä, korkeiden pylväiden päälle sijoitetuista hartsipatsaista, jotka symboloivat maanosia ja valaistaan värikkäästi yöksi.


Massenan vierestä löytyy myös Espace Massena, joka on täynnä pieniä suihkulähteitä. Tämä oli erityisesti lasten suosiossa ja he juoksentelivatkin vesisuihkujen alla viilentämässä itseään. Välillä vesisuihkut muuttuivat höyryiksi, ja koko paikka näytti höyrävältä kattilalta.




Massenalta lähtee pohjoisen suuntaan Avenue Jean Médecin, joka on kaupungin vilkkain ostoskatu. Kadulla on useita ostoskeskuksia, mutta myös pienempiä kauppoja ja kahviloita. Meillä kului vain iltapäivän verran kun kävimme neljässä ostoskeskuksessa ja muutamassa pienemmässä kaupassa ;)


Promenade des Anglais kuuluu kaupungin uuteen osioon. Pitkällä Promenadilla pääsee hyvin valitsemaan itselleen sopivan paikan istua rannalla. Ranta tosin on hyvin kivikkoinen ja paikoittain se on hotellien käytössä. Eli jos näkee rannalla aurinkotuoleja ja -varjoja sekä hiekkaa, tietää kohdan olevan hotellin käytössä ja sinne päästäkseen on maksettava. Rannalla on myös ravintoloita. Me pitäydyimme kivikkoisella puolella, sillä emme ole biitsimimmejä, joten kävimme vain kokeilemassa miltä houkuttelevan turkoosi meri tuntui.


Promedilla ollessamme piti tietenkin kävellä katsomaan Nizzan kuuluisinta ja suurinta hotellia eli Hotel Negrescoa. Hotelli on jo käsite sinällään vaaleanpunaisine ja vihreine kupoleineen sekä univormupukuisine ovimiehineen. Yöpyminen tässä hotellissa ei kuitenkaan meidän kukkarolle sopinut, joten me vain tsiikailimme paikkaa ulkoa :)


Nizzan vanhassa kaupungissa tuli vietettyä paljon aikaa kävellen pieniä kujia pitkin ihastellen värejä ja pieniä kauppoja. Vanhan kaupungin sydän on iso torialue Cours Saleya, jossa on aamupäivisin kukka-, hedelmä- ja vihannestori ja iltaisin paikka muuttuu käsityöläisten toriksi. Toria ympäröi erilaiset ravintolat ja tämä on etenkin iltaisin todellinen turistirysä.





Nautimme Nizzasta yhtenä aamuna myös pienen turistijunan kyydissä, jonka matkassa pääsimme vanhan kaupungin vieressä olevalle Colline du Châteaulle. Kukkulalle olisi päässyt myös jyrkkiä portaita pitkin kävellen, mutta totesimme junan kyydissä hikoilevia kiipelijöitä katsellessamme valinneemme oikean kulkumuodon kukkulalle. Kukkulalla on rauniot vuonna 1706 tuhoutuneesta linnoituksesta, mutta ennen kaikkea sieltä on upeat näkymät. Hieman alempana on myös kaksi hienoa hautausmaata.




Promenadia pitkin kävellessä vanhaa satamaa päin meri näyttää parhaimmat puolensa. Ihastelimme tyrskyjä, jotka löivät seinämään ja satuimme vahingossa bongaamaan myös delfiinin. En ehtinyt saada sitä valokuvaan, mutta vapaana uivan delfiinin näkeminen oli kyllä yksi matkan kohokohdista!


Ruokaa Nizzassa oli tarjolla sitten vaikka kuinka paljon ja vaikka minkälaista. Erityisesti kaikki merenelävä oli näyttävästi tarjolla ja maistui myös hyvältä.


Ihan kaikista sapuskoista ei tullut otettua kuvaa, kun ei ehtinyt ;) Esimerkiksi Nizzan salaatti katosi alta aikayksikön lautaselta :) Paikallista herkkua, legendaarista soccaa oli myös maistettava. Socca on ohut, mustapippurilla maustettu kahvihernekreppi, joka kypsennetään suurella pyöreällä rautalaatalla ja leikataan sitten annoksiksi. Itse petyin soccaan, sillä se ei maistunu mielestäni miltään, jauhoista hernemäistä mustapippuria...


Koska Italian raja on vain lyhyen matkan päässä tarjolla oli myös paljon italialaisia herkkuja. Olin ennen matkaan lähtöä googlaillut hyviä pizzapaikkoja ja hetken vanhassa kaupungissa pörräiltyämme löysimme paikan, jota moni oli kehunut. Piccola Italian pizzoja ei turhaan kehuttu! Ne oli todella maittavat eikä hintakaan ollut huima, omasta pizzastani maksoin vaivaiset 8.50e.


Ruokapaikoista kerrottaessa on mainittava myös ihana aamiaispaikka nimeltä Emilie´s Cookies. Se oli kylläkin kahvilatyyppinen, joten sieltä sai koko päivän ajan suussasulavia keksejä, muffinseja ja bageleita, joita leivottiin ihan kassan tuntumassa. Paikka oli todella ihanan kodikas.



Juomatarjonta on Nizzassa myös runsasta, mutta myös hintavaa. Ihan kaikkia viskisortteja ei kuitenkaan löydetty, mutta koskaan ei tarvinnut olla janoinen... ;)


Lauantaina suunnistimme sitten kohti Monacoa. Monaco on Nizzasta vain vaivaisen 30km päässä, joten matka ei ole mikään. Halvin vaihtoehto on linja-auto, jolla pääsee euron hintaan Monacoon. Tosin tuo reitti voi kestää hyvinkin pitkään, sillä bussi pysähtyy jokaisella mahdollisella pysäkillä, kuski voi ottaa kesken kaiken puolen tunnin tauon ja bussi voi olla ääriään myöten täynnä eikä ilmastointia ole.
Toinen vaihtoehto on mennä junalla, joka sekään ei maksa kuin viisi euroa. Tosin silloin jää suurin osa maisemista näkemättä. Hintavin vaihtoehto on helikopteri, jolla pääsee hetkessä ja 120 euroa köyhempänä Nizzasta Monacoon.
Me päädyimme kuitenkin matkaamaan tuon välin veneellä. Nizzan vanhasta satamasta menee useammankin yrityksen pienet risteilijät niin Monacoon kuin Korsikallekin. Edestakaisin venematka maksoi 36 euroa ja matkan aikana ehti hyvin nähdä koko rannikon komeudessaan. Ohitimme kymmeniä luksusjahteja, joista yksi oli kuulemma myös Kimi Räikkösen...mikä niistä se oli, jäi minulle kuitenkin epäselväksi.


Tällaisen formulafanin unelma oli todellakin päästä Monacoon. Kun Monaco vihdoin näkyi 40 minuutin venematkan jälkeen, niin ei sitä voinut muuta kuin ihastella...


Meidän veneemme ankkuroitui Fontvieillen satamaan, josta alkoikin sitten melkoinen kävely ylös ja alas kohti Monte Carloa.


Mittari näytti varmaan +30 eikä Monacossa tuullut lainkaan, vaikka kuinka rantaviivaa pitkin käveli. Lyhytkin matka tuntui pitkältä, mutta kävelimme silti varmaan parin kilsan verran Monte Carlon Casinolle, jossa piti ottaa pakolliset poseeraukset casinon edustalla. Sisälle emme lopulta edes yrittäneet, vaan istahdimme casinon vieressä olevaan Café de Parisiin, jossa nautimme jäätelöä ja virvokkeita, matkan kalleimmat, mutta olivat ne sen arvoisetkin. Kahvilassa tuli istuttua tunnin verran katsellen toinen toistaan upeampia autoja.


Formulafanina tosiaan bongasin kaikki formulaan liittyvät ja kävinpäs kisojen tiukassa neluansilmässäkin ihastelemassa.



Eksyimme myös Monacon loistokkaimpaan ostoskeskukseen, jonka näyteikkunoissa oli kymppitonnien koruja ja vaatteita. Paikka oli upea, mutta ei kukkarolleni sopiva. Tosin eipä siellä olisi ollut mitään sellaista ostettavaa, joka täällä maalla asuvalle sopisi :)


Monte Carlosta otimme paikallisbussin ja nautimme sen vauhdista ylös vanhaan kaupunkiin eli Monaco-Villeen. Monaco-Villen kapeat kadut ja värikkäät talot olivat hyvin samankaltaisia kuin Nizzan vanhassa kaupungissa.

 Kävelimme Monaco-Villessä ristin rastin varmaan jokaisen kadunpätkän ja kävimme tietysti ruhtinasperheen asunnolla eli palatsissa. Pitäydyimme kuitenkin menemästä sisälle, ja ihastelimme paikkaa ja vartijoita vain ulkoapäin. Lippu oli salossa, joka kuulemma merkitsi sitä, että ruhtinas oli itsekin paikalla, mutta eipä hän ainakaan meitä ikkunoista tiiraillut :)


Palatsia vastapäätä oli ihana vaaleanpunainen talo, jossa Mika Häkkinen asuu. Ylimmässä kerroksessa, mutta eipä Mikaakaan näkynyt...


Päivä Monacossa oli todella lämmin, mutta ihana. Ei ehkä mun tuleva kotikaupunki, mutta onpahan tullut nyt käytyä :)

Nizza on kokonaisuudessaan todella kiva paikka, mutta naismatkustajille varoituksen sana: miehet pörrää kimpussa koko ajan iltaisin, tulevat juttelemaan ja ehdottelemaan. Meitä vanhoja akkoja jopa eräs seurasi aikansa ja vaikka kuinka sanot ettei seura kiinnosta, niin hevillä ei anneta periksi. Mutta emme kokeneet oloamme kuitenkaan turvattomiksi, mutta toisaalta osaamme itsepuolustusta tarvittaessa.
Nizza on varmasti käyntilistallani vielä tulevaisuudessa uudestaan, ja silloin teen mutkan kyllä Cannesiinkin... :)

torstai 16. elokuuta 2012

Edinburgh...

Elokuun ensimmäisten päivien kunniaksi tuli sitten lähdettyä parhaan ystäväni kanssa jokavuotiselle matkallemme. Kuten viime vuonna, myös tänä vuonna matkamme kohdistui Skotlantiin ja aivan upeaan Edinburghin kaupunkiin.

Ennen sinne saapumista teimme välilaskun kuitenkin Oslossa, jossa kävimme syömässä. Oslon kenttä oli todella pieni, tuli sellainen olo kuin olisi ollut jossain pikkukylässä :)




Itse lento olikin sitten lyhyt, vaikka tuntui aivan liian pitkältä. Ainahan matkat tuntuvat pitkiltä kun on kiire päästä jonnekin :) Mutta pahimmilta ilmakuopilta säästyttiin ja laskut sekä nousut sujuivat rattoisasti.



Saavuimme Edinburghiin illalla, mutta se ei tietenkään hidastanut menoa. Kunhan saimme laukut vietyä yöpaikkaan, niin lähdimme heti pubiin, minnekäs muuallekaan kun kerran Skotlannissa oltiin ;) Seuraavana aamuna aloitimme heti shoppailut ja hyppäsimme bussiin kohteena Ocean Shopping Terminal. Bussi oli ihan loistava veto (viime vuonna kävelimme vain paikasta toiseen, tosin silloin pysyimme keskustan tuntumassa), sillä bussimatkan aikana ehti nähdä paljon kaupungista.



Ostosparatiisissa tulikin sitten käveltyä kaikki kaupat läpi (niitä oli varmaan reilut 50...), joten lounasaikaan alkoikin jo vatsa huutaa sapuskaa. Olin ennen reissua lukenut ostoskeskuksessa sijaitsevasta hampurilaispaikasta, jossa kaikki oli luomua ja kaikki tehtiin paikan päällä. Handmadeburger Co oli paikan nimi, ja sinnepä siis!



Tilasin mielettömältä listalta (siis erilaisia hamppareita oli varmaan 50-70 kpl) lihaisan burgerin ranskisten kera eikä kyllä harmittanut ostos. Hamppari oli paras, jonka olen koskaan syönyt!



Vatsa täynnä teimme vielä lisää ostoksia sekä kävimme keskuksen ulkopuolella katsomassa maisemia. Olihan "parkissa" myös Royal Yacht Britannia, jonka kannelle emme tällä kerralla viitsineet mennä iltapäiväteelle. Kannelle astumisesta kun joutui pulittamaan reilut 10 puntaa...



Shoppailun jälkeen kurvailtiin jälleen bussilla hotellille hetkeksi huilaamaan. Hotellimme oli todella keskeisellä paikalla, mikä oli aivan loistoveto, sillä pääsimme aina shoppailun lomassa hotellille viemään pusseja. Hotellilta oli lyhyt matka joka paikkaan, joten sekin lisäsi hotellin  pluspisteitä. Ainoat huonot asiat olivat se, että hotelli oli remontissa kuten myös hotellin edustalla oleva tie, johon rakennetaan ratikkakiskot, mutta eipä nämä meitä juuri harmittaneet. Hotellilla remppaa ei huomannut ja ulkonakin työt tehtiin silloin kun emme olleet hotellihuoneessa :)



Kävelimme tietenkin myös shoppailupaikkojen lisäksi paljon katsomassa lukuisia patsaita ja olipa kaupunkiin tuotu myös olympiarenkaat, jotka oli ikuistettava.







Lukuisten tuntien kävelemisen jälkeen oli aika taas syödä (välillä tuntui ettei tehtykään muuta kuin syötiin, mutta pitäähän reissussa maistella ja nauttia :D). Tällä kerralla suuntasimme tapas-paikkaan...



Vaihteeksi tuli tilattua jonkin sortin lihaa juustoseoksella ja se oli todella maukasta. Ystäväni tilasi aivan ihanaa vuohenjuustoa...
Seuraavana päivänä suuntasimme heti aamusta viskikierrokselle. Whisky experience esitteli ja opetti meille aivan kaiken viskin teosta ja sen mausta.
Kierroksen alku oli sinänsä hauska, sillä istuimme viskitynnyrissä, joka liikkui kuten tivolissa olevat kummitusjunat, huoneesta toiseen :) Tynnyrissä istuessa siirryimme huoneesta toiseen viskin teon mukaan. Eli aluksi olimme pelkkiä molekyylejä ja sitten olimmekin jo tislaamossa ja lopulta tynnyreissä odottamassa vuosien kulkua.
Kierroksen loppuosuuden jouduimme ihan itse kävelemään ja päädyimme esittelyhuoneeseen, jossa meille kerrottiin erilaisista viskilaaduista. Lopulta saimme maistiaiset maailman suurimman viskikokoelman ääressä :)



Aloitettuamme päivän viskillä jatkoimme shoppailua ja Royal Milella kävelyä. Eksyimme vahingossa myös lapsuusajan museoon, jossa oli sitten pakko käydä kun sinne ei edes ollut sisäänpääsymaksua. Paikassa olikin aivan ihania nukkeja ja leluja.







Illalla suuntasimme sitten palatsille, jossa oli alkamassa Military Tattoon ensi-ilta. Liput oli hankittu jo marraskuussa, ja odotukset oli korkealla, niin upea tattoo oli viime vuonna. Eikä petytty nytkään! Upeaa musiikkia, koreografiaa ja mahtava tunnelma :)



Seuraavana päivänä noustiin sitten kukonlaulun aikaan ja hypättiin junaan kohteena pieni rantakaupunki nimeltä North Berwick. Siellä järjestettiin Highland gamesit ja nehän oli pakko nähdä livenä! :) Aluksi näkemisessä oli ongelmia, sillä kentällä oli aivan mieletön sumu. Kentän vieressä sijainnut tulivuori oli niin sumun peitossa, että huomasimme koko vuoren vasta iltapäivällä sumun hieman hälvennettyä!
Koko päivä tuli sitten vietettyä kosteassa ja kylmässä säässä ulkona ihastellen niin säkkipillimusiikkia kuin vahvojen miesten ja naisten kisaa, jossa he heittelivät 30 kilon kiviä ja kuulia sekä tukkeja ilmaan. Tosin sen verran helpolta se näytti, että melkein pitäisi ruveta harjoittelemaan ensi vuotta varten ;)



Kisoista lähdimme vielä kaupungin keskustaan. Kävimme ensin merenrannalla poimimassa simpukoita ja haistelemassa tuulia. Valitettavasti sumu oli rannalla vielä sen verran sankka ettei maisemia nähnyt.
Kaupunki oli ihanan idyllinen merenrantakaupunki, jonka rauhallisessa ilmapiirissä olisi viihtynyt pitempäänkin.



Palattuamme junalla Edinburghiin käväisimme vielä markkinoilla tekemässä loistavia ostoksia. Paljon ihanuuksia oli ja hypistelin aivan ihania käsintehtyjä laukkuja... Nyt harmittaa kun en sellaista sitten ostanutkaan...



Illalla kävimme sitten syömässä Jamie Oliverin ravintolassa. Koska emme olleet varanneet pöytää saimme istuskella baarissa tunnin ennen pöydän vapautumista, mutta kyllä kannatti! Oli aivan ihana paikka ja ruoka oli todella hyvää, etenkin tryffelillä maustetut ranskikset!
Kolme päivää vierähti Edinburghissa jälleen todella nopeaa. Vaikka paikka onkin aivan upea, niin nyt pidämme muutaman vuoden tauon ja odotamme, että saavat jotain uutta paikkaan ;) Ensi vuonna matkaamme Pariisiin, vaikka sydän sykkiikin vielä Skotlannille, kilteille ja säkkipilleille :)