Kuvat kertokoon puolestaan mitä päivät pitivät sisällään...
Ensi vuotta jo odotellessa...
torstai 11. syyskuuta 2014
Paluu keskiajalle
Odotettu syystapahtuma keskiaikapäivät tuli ja meni jälleen. Ihanat pari päivää, jolloin sai uppoutua ihan toisenlaiseen maailmaan, nauttia rauhasta, hienoista vaatteista, vanhoista kädentaidoista ja upeista hevosista.
Kuvat kertokoon puolestaan mitä päivät pitivät sisällään...
Ensi vuotta jo odotellessa...
Kuvat kertokoon puolestaan mitä päivät pitivät sisällään...
Ensi vuotta jo odotellessa...
maanantai 11. elokuuta 2014
Nizza ja Monaco
Käväisin parhaan ystäväni kanssa reissussakin pidennetyn viikonlopun verran. Olemme yleensä käyneet Skotlannissa, joten nyt otimme uuden suunnan kohti Välimerta ja Ranskan Rivieraa.
Laskeuduimme Nizzaan illalla ja kaupunki näytti heti parhaimmat puolensa. Kun olimme vieneet laukut hotellihuoneeseen, niin ulkona oli jo pimeää. Mutta pimeässä Nizza näyttikin toisen puolen itsestään.
Suunnistimme heti kuuluisalle Promenade des Anglaisille, joka on 7 km pitkä kävelykatu rannan vieressä. Kadulla on eteenkin iltaisin monenlaisia esiintyjiä, ja ihan kuka tahansa saa siinä esiintyä. Promenadista tulikin meidän suosikkipaikkamme, jossa istuimme joka iltana katselemassa ihmisiä ja esityksiä.
Seuraavana aamuna piti sitten lähteä heti aamusta liikkeelle. Hotellimme Hotel Lafayette oli Place Massenan lähellä ja keskellä kaikkea tarvitsemaamme. Se oli aivan kauppakeskuksen naapurissa, ostoskatujen vieressä, mutta silti vain muutama sata metriä vanhasta kaupungista ja rannalta. Pakko kehua hotellia, sillä se oli pienuudestaan huolimatta (vain 14 huonetta) sopuhintainen, hyvässä paikassa ja henkilökunta oli aivan ihanaa. Kaikki toimi moitteettomasti ja näillä helteillä erityisesti huoneen ilmastointi oli loistava lisä :) Lisäksi meidän huoneessa oli pieni parveke, josta pääsi bongailemaan ihmisiä.
Hotellin vieressä oli siis nk. Nizzan symbolinen sydän eli Place Masséna. Sitä reunustaa pompeijinpunaiset hovijulkisivut, jotka on tehty 1840-luvulla. Massénaa koristaa espanjalaisen taiteilijan Jaume Plensan teos, joka koostuu seitsemästä, korkeiden pylväiden päälle sijoitetuista hartsipatsaista, jotka symboloivat maanosia ja valaistaan värikkäästi yöksi.
Massenan vierestä löytyy myös Espace Massena, joka on täynnä pieniä suihkulähteitä. Tämä oli erityisesti lasten suosiossa ja he juoksentelivatkin vesisuihkujen alla viilentämässä itseään. Välillä vesisuihkut muuttuivat höyryiksi, ja koko paikka näytti höyrävältä kattilalta.
Massenalta lähtee pohjoisen suuntaan Avenue Jean Médecin, joka on kaupungin vilkkain ostoskatu. Kadulla on useita ostoskeskuksia, mutta myös pienempiä kauppoja ja kahviloita. Meillä kului vain iltapäivän verran kun kävimme neljässä ostoskeskuksessa ja muutamassa pienemmässä kaupassa ;)
Promenade des Anglais kuuluu kaupungin uuteen osioon. Pitkällä Promenadilla pääsee hyvin valitsemaan itselleen sopivan paikan istua rannalla. Ranta tosin on hyvin kivikkoinen ja paikoittain se on hotellien käytössä. Eli jos näkee rannalla aurinkotuoleja ja -varjoja sekä hiekkaa, tietää kohdan olevan hotellin käytössä ja sinne päästäkseen on maksettava. Rannalla on myös ravintoloita. Me pitäydyimme kivikkoisella puolella, sillä emme ole biitsimimmejä, joten kävimme vain kokeilemassa miltä houkuttelevan turkoosi meri tuntui.
Promedilla ollessamme piti tietenkin kävellä katsomaan Nizzan kuuluisinta ja suurinta hotellia eli Hotel Negrescoa. Hotelli on jo käsite sinällään vaaleanpunaisine ja vihreine kupoleineen sekä univormupukuisine ovimiehineen. Yöpyminen tässä hotellissa ei kuitenkaan meidän kukkarolle sopinut, joten me vain tsiikailimme paikkaa ulkoa :)
Nizzan vanhassa kaupungissa tuli vietettyä paljon aikaa kävellen pieniä kujia pitkin ihastellen värejä ja pieniä kauppoja. Vanhan kaupungin sydän on iso torialue Cours Saleya, jossa on aamupäivisin kukka-, hedelmä- ja vihannestori ja iltaisin paikka muuttuu käsityöläisten toriksi. Toria ympäröi erilaiset ravintolat ja tämä on etenkin iltaisin todellinen turistirysä.
Nautimme Nizzasta yhtenä aamuna myös pienen turistijunan kyydissä, jonka matkassa pääsimme vanhan kaupungin vieressä olevalle Colline du Châteaulle. Kukkulalle olisi päässyt myös jyrkkiä portaita pitkin kävellen, mutta totesimme junan kyydissä hikoilevia kiipelijöitä katsellessamme valinneemme oikean kulkumuodon kukkulalle. Kukkulalla on rauniot vuonna 1706 tuhoutuneesta linnoituksesta, mutta ennen kaikkea sieltä on upeat näkymät. Hieman alempana on myös kaksi hienoa hautausmaata.
Promenadia pitkin kävellessä vanhaa satamaa päin meri näyttää parhaimmat puolensa. Ihastelimme tyrskyjä, jotka löivät seinämään ja satuimme vahingossa bongaamaan myös delfiinin. En ehtinyt saada sitä valokuvaan, mutta vapaana uivan delfiinin näkeminen oli kyllä yksi matkan kohokohdista!
Ruokaa Nizzassa oli tarjolla sitten vaikka kuinka paljon ja vaikka minkälaista. Erityisesti kaikki merenelävä oli näyttävästi tarjolla ja maistui myös hyvältä.
Ihan kaikista sapuskoista ei tullut otettua kuvaa, kun ei ehtinyt ;) Esimerkiksi Nizzan salaatti katosi alta aikayksikön lautaselta :) Paikallista herkkua, legendaarista soccaa oli myös maistettava. Socca on ohut, mustapippurilla maustettu kahvihernekreppi, joka kypsennetään suurella pyöreällä rautalaatalla ja leikataan sitten annoksiksi. Itse petyin soccaan, sillä se ei maistunu mielestäni miltään, jauhoista hernemäistä mustapippuria...
Koska Italian raja on vain lyhyen matkan päässä tarjolla oli myös paljon italialaisia herkkuja. Olin ennen matkaan lähtöä googlaillut hyviä pizzapaikkoja ja hetken vanhassa kaupungissa pörräiltyämme löysimme paikan, jota moni oli kehunut. Piccola Italian pizzoja ei turhaan kehuttu! Ne oli todella maittavat eikä hintakaan ollut huima, omasta pizzastani maksoin vaivaiset 8.50e.
Ruokapaikoista kerrottaessa on mainittava myös ihana aamiaispaikka nimeltä Emilie´s Cookies. Se oli kylläkin kahvilatyyppinen, joten sieltä sai koko päivän ajan suussasulavia keksejä, muffinseja ja bageleita, joita leivottiin ihan kassan tuntumassa. Paikka oli todella ihanan kodikas.
Juomatarjonta on Nizzassa myös runsasta, mutta myös hintavaa. Ihan kaikkia viskisortteja ei kuitenkaan löydetty, mutta koskaan ei tarvinnut olla janoinen... ;)
Lauantaina suunnistimme sitten kohti Monacoa. Monaco on Nizzasta vain vaivaisen 30km päässä, joten matka ei ole mikään. Halvin vaihtoehto on linja-auto, jolla pääsee euron hintaan Monacoon. Tosin tuo reitti voi kestää hyvinkin pitkään, sillä bussi pysähtyy jokaisella mahdollisella pysäkillä, kuski voi ottaa kesken kaiken puolen tunnin tauon ja bussi voi olla ääriään myöten täynnä eikä ilmastointia ole.
Toinen vaihtoehto on mennä junalla, joka sekään ei maksa kuin viisi euroa. Tosin silloin jää suurin osa maisemista näkemättä. Hintavin vaihtoehto on helikopteri, jolla pääsee hetkessä ja 120 euroa köyhempänä Nizzasta Monacoon.
Me päädyimme kuitenkin matkaamaan tuon välin veneellä. Nizzan vanhasta satamasta menee useammankin yrityksen pienet risteilijät niin Monacoon kuin Korsikallekin. Edestakaisin venematka maksoi 36 euroa ja matkan aikana ehti hyvin nähdä koko rannikon komeudessaan. Ohitimme kymmeniä luksusjahteja, joista yksi oli kuulemma myös Kimi Räikkösen...mikä niistä se oli, jäi minulle kuitenkin epäselväksi.
Tällaisen formulafanin unelma oli todellakin päästä Monacoon. Kun Monaco vihdoin näkyi 40 minuutin venematkan jälkeen, niin ei sitä voinut muuta kuin ihastella...
Meidän veneemme ankkuroitui Fontvieillen satamaan, josta alkoikin sitten melkoinen kävely ylös ja alas kohti Monte Carloa.
Mittari näytti varmaan +30 eikä Monacossa tuullut lainkaan, vaikka kuinka rantaviivaa pitkin käveli. Lyhytkin matka tuntui pitkältä, mutta kävelimme silti varmaan parin kilsan verran Monte Carlon Casinolle, jossa piti ottaa pakolliset poseeraukset casinon edustalla. Sisälle emme lopulta edes yrittäneet, vaan istahdimme casinon vieressä olevaan Café de Parisiin, jossa nautimme jäätelöä ja virvokkeita, matkan kalleimmat, mutta olivat ne sen arvoisetkin. Kahvilassa tuli istuttua tunnin verran katsellen toinen toistaan upeampia autoja.
Formulafanina tosiaan bongasin kaikki formulaan liittyvät ja kävinpäs kisojen tiukassa neluansilmässäkin ihastelemassa.
Eksyimme myös Monacon loistokkaimpaan ostoskeskukseen, jonka näyteikkunoissa oli kymppitonnien koruja ja vaatteita. Paikka oli upea, mutta ei kukkarolleni sopiva. Tosin eipä siellä olisi ollut mitään sellaista ostettavaa, joka täällä maalla asuvalle sopisi :)
Monte Carlosta otimme paikallisbussin ja nautimme sen vauhdista ylös vanhaan kaupunkiin eli Monaco-Villeen. Monaco-Villen kapeat kadut ja värikkäät talot olivat hyvin samankaltaisia kuin Nizzan vanhassa kaupungissa.
Kävelimme Monaco-Villessä ristin rastin varmaan jokaisen kadunpätkän ja kävimme tietysti ruhtinasperheen asunnolla eli palatsissa. Pitäydyimme kuitenkin menemästä sisälle, ja ihastelimme paikkaa ja vartijoita vain ulkoapäin. Lippu oli salossa, joka kuulemma merkitsi sitä, että ruhtinas oli itsekin paikalla, mutta eipä hän ainakaan meitä ikkunoista tiiraillut :)
Palatsia vastapäätä oli ihana vaaleanpunainen talo, jossa Mika Häkkinen asuu. Ylimmässä kerroksessa, mutta eipä Mikaakaan näkynyt...
Päivä Monacossa oli todella lämmin, mutta ihana. Ei ehkä mun tuleva kotikaupunki, mutta onpahan tullut nyt käytyä :)
Nizza on kokonaisuudessaan todella kiva paikka, mutta naismatkustajille varoituksen sana: miehet pörrää kimpussa koko ajan iltaisin, tulevat juttelemaan ja ehdottelemaan. Meitä vanhoja akkoja jopa eräs seurasi aikansa ja vaikka kuinka sanot ettei seura kiinnosta, niin hevillä ei anneta periksi. Mutta emme kokeneet oloamme kuitenkaan turvattomiksi, mutta toisaalta osaamme itsepuolustusta tarvittaessa.
Nizza on varmasti käyntilistallani vielä tulevaisuudessa uudestaan, ja silloin teen mutkan kyllä Cannesiinkin... :)
Laskeuduimme Nizzaan illalla ja kaupunki näytti heti parhaimmat puolensa. Kun olimme vieneet laukut hotellihuoneeseen, niin ulkona oli jo pimeää. Mutta pimeässä Nizza näyttikin toisen puolen itsestään.
Suunnistimme heti kuuluisalle Promenade des Anglaisille, joka on 7 km pitkä kävelykatu rannan vieressä. Kadulla on eteenkin iltaisin monenlaisia esiintyjiä, ja ihan kuka tahansa saa siinä esiintyä. Promenadista tulikin meidän suosikkipaikkamme, jossa istuimme joka iltana katselemassa ihmisiä ja esityksiä.
Seuraavana aamuna piti sitten lähteä heti aamusta liikkeelle. Hotellimme Hotel Lafayette oli Place Massenan lähellä ja keskellä kaikkea tarvitsemaamme. Se oli aivan kauppakeskuksen naapurissa, ostoskatujen vieressä, mutta silti vain muutama sata metriä vanhasta kaupungista ja rannalta. Pakko kehua hotellia, sillä se oli pienuudestaan huolimatta (vain 14 huonetta) sopuhintainen, hyvässä paikassa ja henkilökunta oli aivan ihanaa. Kaikki toimi moitteettomasti ja näillä helteillä erityisesti huoneen ilmastointi oli loistava lisä :) Lisäksi meidän huoneessa oli pieni parveke, josta pääsi bongailemaan ihmisiä.
Hotellin vieressä oli siis nk. Nizzan symbolinen sydän eli Place Masséna. Sitä reunustaa pompeijinpunaiset hovijulkisivut, jotka on tehty 1840-luvulla. Massénaa koristaa espanjalaisen taiteilijan Jaume Plensan teos, joka koostuu seitsemästä, korkeiden pylväiden päälle sijoitetuista hartsipatsaista, jotka symboloivat maanosia ja valaistaan värikkäästi yöksi.
Massenan vierestä löytyy myös Espace Massena, joka on täynnä pieniä suihkulähteitä. Tämä oli erityisesti lasten suosiossa ja he juoksentelivatkin vesisuihkujen alla viilentämässä itseään. Välillä vesisuihkut muuttuivat höyryiksi, ja koko paikka näytti höyrävältä kattilalta.
Massenalta lähtee pohjoisen suuntaan Avenue Jean Médecin, joka on kaupungin vilkkain ostoskatu. Kadulla on useita ostoskeskuksia, mutta myös pienempiä kauppoja ja kahviloita. Meillä kului vain iltapäivän verran kun kävimme neljässä ostoskeskuksessa ja muutamassa pienemmässä kaupassa ;)
Promenade des Anglais kuuluu kaupungin uuteen osioon. Pitkällä Promenadilla pääsee hyvin valitsemaan itselleen sopivan paikan istua rannalla. Ranta tosin on hyvin kivikkoinen ja paikoittain se on hotellien käytössä. Eli jos näkee rannalla aurinkotuoleja ja -varjoja sekä hiekkaa, tietää kohdan olevan hotellin käytössä ja sinne päästäkseen on maksettava. Rannalla on myös ravintoloita. Me pitäydyimme kivikkoisella puolella, sillä emme ole biitsimimmejä, joten kävimme vain kokeilemassa miltä houkuttelevan turkoosi meri tuntui.
Promedilla ollessamme piti tietenkin kävellä katsomaan Nizzan kuuluisinta ja suurinta hotellia eli Hotel Negrescoa. Hotelli on jo käsite sinällään vaaleanpunaisine ja vihreine kupoleineen sekä univormupukuisine ovimiehineen. Yöpyminen tässä hotellissa ei kuitenkaan meidän kukkarolle sopinut, joten me vain tsiikailimme paikkaa ulkoa :)
Nizzan vanhassa kaupungissa tuli vietettyä paljon aikaa kävellen pieniä kujia pitkin ihastellen värejä ja pieniä kauppoja. Vanhan kaupungin sydän on iso torialue Cours Saleya, jossa on aamupäivisin kukka-, hedelmä- ja vihannestori ja iltaisin paikka muuttuu käsityöläisten toriksi. Toria ympäröi erilaiset ravintolat ja tämä on etenkin iltaisin todellinen turistirysä.
Nautimme Nizzasta yhtenä aamuna myös pienen turistijunan kyydissä, jonka matkassa pääsimme vanhan kaupungin vieressä olevalle Colline du Châteaulle. Kukkulalle olisi päässyt myös jyrkkiä portaita pitkin kävellen, mutta totesimme junan kyydissä hikoilevia kiipelijöitä katsellessamme valinneemme oikean kulkumuodon kukkulalle. Kukkulalla on rauniot vuonna 1706 tuhoutuneesta linnoituksesta, mutta ennen kaikkea sieltä on upeat näkymät. Hieman alempana on myös kaksi hienoa hautausmaata.
Promenadia pitkin kävellessä vanhaa satamaa päin meri näyttää parhaimmat puolensa. Ihastelimme tyrskyjä, jotka löivät seinämään ja satuimme vahingossa bongaamaan myös delfiinin. En ehtinyt saada sitä valokuvaan, mutta vapaana uivan delfiinin näkeminen oli kyllä yksi matkan kohokohdista!
Ruokaa Nizzassa oli tarjolla sitten vaikka kuinka paljon ja vaikka minkälaista. Erityisesti kaikki merenelävä oli näyttävästi tarjolla ja maistui myös hyvältä.
Ihan kaikista sapuskoista ei tullut otettua kuvaa, kun ei ehtinyt ;) Esimerkiksi Nizzan salaatti katosi alta aikayksikön lautaselta :) Paikallista herkkua, legendaarista soccaa oli myös maistettava. Socca on ohut, mustapippurilla maustettu kahvihernekreppi, joka kypsennetään suurella pyöreällä rautalaatalla ja leikataan sitten annoksiksi. Itse petyin soccaan, sillä se ei maistunu mielestäni miltään, jauhoista hernemäistä mustapippuria...
Koska Italian raja on vain lyhyen matkan päässä tarjolla oli myös paljon italialaisia herkkuja. Olin ennen matkaan lähtöä googlaillut hyviä pizzapaikkoja ja hetken vanhassa kaupungissa pörräiltyämme löysimme paikan, jota moni oli kehunut. Piccola Italian pizzoja ei turhaan kehuttu! Ne oli todella maittavat eikä hintakaan ollut huima, omasta pizzastani maksoin vaivaiset 8.50e.
Ruokapaikoista kerrottaessa on mainittava myös ihana aamiaispaikka nimeltä Emilie´s Cookies. Se oli kylläkin kahvilatyyppinen, joten sieltä sai koko päivän ajan suussasulavia keksejä, muffinseja ja bageleita, joita leivottiin ihan kassan tuntumassa. Paikka oli todella ihanan kodikas.
Juomatarjonta on Nizzassa myös runsasta, mutta myös hintavaa. Ihan kaikkia viskisortteja ei kuitenkaan löydetty, mutta koskaan ei tarvinnut olla janoinen... ;)
Lauantaina suunnistimme sitten kohti Monacoa. Monaco on Nizzasta vain vaivaisen 30km päässä, joten matka ei ole mikään. Halvin vaihtoehto on linja-auto, jolla pääsee euron hintaan Monacoon. Tosin tuo reitti voi kestää hyvinkin pitkään, sillä bussi pysähtyy jokaisella mahdollisella pysäkillä, kuski voi ottaa kesken kaiken puolen tunnin tauon ja bussi voi olla ääriään myöten täynnä eikä ilmastointia ole.
Toinen vaihtoehto on mennä junalla, joka sekään ei maksa kuin viisi euroa. Tosin silloin jää suurin osa maisemista näkemättä. Hintavin vaihtoehto on helikopteri, jolla pääsee hetkessä ja 120 euroa köyhempänä Nizzasta Monacoon.
Me päädyimme kuitenkin matkaamaan tuon välin veneellä. Nizzan vanhasta satamasta menee useammankin yrityksen pienet risteilijät niin Monacoon kuin Korsikallekin. Edestakaisin venematka maksoi 36 euroa ja matkan aikana ehti hyvin nähdä koko rannikon komeudessaan. Ohitimme kymmeniä luksusjahteja, joista yksi oli kuulemma myös Kimi Räikkösen...mikä niistä se oli, jäi minulle kuitenkin epäselväksi.
Tällaisen formulafanin unelma oli todellakin päästä Monacoon. Kun Monaco vihdoin näkyi 40 minuutin venematkan jälkeen, niin ei sitä voinut muuta kuin ihastella...
Meidän veneemme ankkuroitui Fontvieillen satamaan, josta alkoikin sitten melkoinen kävely ylös ja alas kohti Monte Carloa.
Mittari näytti varmaan +30 eikä Monacossa tuullut lainkaan, vaikka kuinka rantaviivaa pitkin käveli. Lyhytkin matka tuntui pitkältä, mutta kävelimme silti varmaan parin kilsan verran Monte Carlon Casinolle, jossa piti ottaa pakolliset poseeraukset casinon edustalla. Sisälle emme lopulta edes yrittäneet, vaan istahdimme casinon vieressä olevaan Café de Parisiin, jossa nautimme jäätelöä ja virvokkeita, matkan kalleimmat, mutta olivat ne sen arvoisetkin. Kahvilassa tuli istuttua tunnin verran katsellen toinen toistaan upeampia autoja.
Formulafanina tosiaan bongasin kaikki formulaan liittyvät ja kävinpäs kisojen tiukassa neluansilmässäkin ihastelemassa.
Eksyimme myös Monacon loistokkaimpaan ostoskeskukseen, jonka näyteikkunoissa oli kymppitonnien koruja ja vaatteita. Paikka oli upea, mutta ei kukkarolleni sopiva. Tosin eipä siellä olisi ollut mitään sellaista ostettavaa, joka täällä maalla asuvalle sopisi :)
Monte Carlosta otimme paikallisbussin ja nautimme sen vauhdista ylös vanhaan kaupunkiin eli Monaco-Villeen. Monaco-Villen kapeat kadut ja värikkäät talot olivat hyvin samankaltaisia kuin Nizzan vanhassa kaupungissa.
Palatsia vastapäätä oli ihana vaaleanpunainen talo, jossa Mika Häkkinen asuu. Ylimmässä kerroksessa, mutta eipä Mikaakaan näkynyt...
Päivä Monacossa oli todella lämmin, mutta ihana. Ei ehkä mun tuleva kotikaupunki, mutta onpahan tullut nyt käytyä :)
Nizza on kokonaisuudessaan todella kiva paikka, mutta naismatkustajille varoituksen sana: miehet pörrää kimpussa koko ajan iltaisin, tulevat juttelemaan ja ehdottelemaan. Meitä vanhoja akkoja jopa eräs seurasi aikansa ja vaikka kuinka sanot ettei seura kiinnosta, niin hevillä ei anneta periksi. Mutta emme kokeneet oloamme kuitenkaan turvattomiksi, mutta toisaalta osaamme itsepuolustusta tarvittaessa.
Nizza on varmasti käyntilistallani vielä tulevaisuudessa uudestaan, ja silloin teen mutkan kyllä Cannesiinkin... :)
maanantai 14. heinäkuuta 2014
Koiranäyttelyitä
Pikkasen on tässä ehtinyt kulua aikaa edellisestä kirjoituksesta... Kesä saa tekemään kaikkea muuta kuin istumaan koneella tekstejä kirjoittaen.
Pari koiranäyttelyä on tullu käytyä tässä välissä kun olen pitänyt hiljaiseloa blogissa. Ensin oltiin toukokuun lopulla Oulaisten ryhmänäyttelyssä Ainon ja Wenlan kanssa. Wenla teki näyttelydebyyttinsä pentuluokassa. Pikkutyttö käyttäyty nätisti, seisoi hienosti ja käveli mainiosti, joten sen osalta olen erittäin tyytyväinen!
Tuomarina oli Maret Kärdi ja tuloksena PEK2.
"7kk vielä kehitysvaiheessa oleva narttupentu, jolla hampaat vaihtumassa ja kuono-osan arvostelu hieman vaikeampi, riittävän leveä kallo, pitkähkö ja laskeva kuononselkä, pyöreät mutta pienehköt silmät, korvien muoto ei vielä vakiintunut, hyvä kaula, sopiva ylälinja, hieman lyhyt rintalasta, liikkuu vielä löysästi mutta hyvin tasapainoisesti, itsevarmuutta kaipaava luonne, hieman pehmeä karvapeite"
Aino oli arvosteltavana Pirjo Aaltosella, ja arvostelu oli hyvin samankaltainen kuin edelliskesänä Aaltosen kehässä pyörähtäessämme. Tuloksena AVO ERI3.
"Hyvä luustoinen ja runkoinen, mittasuhteiltaan tyypillinen narttu, jolla selvä sukupuolileima, riittävä pään vahvuus, hyvin asettuneet korvat, hyvä ylälinja, sopusuhtaisesti kulmautuneet raajat, hyvät edestakaiset liikkeet"
Wenlan kanssa käytiin viime viikon maanantaina kerran harjoittelemassa mätsärissä, jossa neiti toimi niin hyvin, jotta sanonta Lahjattomat reenaa, sopii neidille hyvin ;) Mätsäristä tuloksena pentujen ykkönen sekä BIS4 :)
Viime viikonloppu tuli sitten kulutettua Kokkolan KV-näyttelyssä. Lauantaina Aino ja Wenla olivat irlantilaisen tuomarin Dominic Harrisin kehässä. Se on kyllä sanottava, että törkeän lyhyet arvostelut saimme... luulisi, että näillä ilmoittautumismaksuilla saisi vähän enemmän kuin kolme riviä tekstiä...
Wenlalle tuloksena PEK3 ja KP
"Nice head & expression, well placed ears, good neck & topline, steady on the move."
Kuva: Iida Emilia
Ainolle kehästä tuliaisina AVO ERI4
"Good dark eye, good neck & shoulders, nice topline, good hindquarters & angulations, good spring of rib, moving a bit close behind."
Sunnuntaina käväisin vielä Adahn kanssa Matti Luoson kehässä. Paljoa en odottanut, joten eipä tarvinnut pettyä kun tuloksena oli avoimen luokan H. Arvostelu oli silti suht ok, vaikka en ole tuomarin kanssa samaa mieltä Adahn päästä.
"Hyvän tyyppinen, pienehkö, hieman matalaraajainen narttu, turhan lyhyt kuono-osa, melko reilu alapurenta, ilme saisi olla parempi, hyvä kaulalinja, hyvä luusto, hieman litteät käpälät, hyvä eturinta ja runko, sopivat kulmaukset, liikkeessä saisi olla enemmän voimaa, lyhyt taka-askel, hyvä käytös."
Seuraava näyttely ranskattarilla on sitten vasta lokakuussa, joten eipä me hirmuisesti kierrellä näyttelyissä. Jotenkin vain olen liian laiska lähtemään pitemmälle, eteenkään kesällä kauhiassa kuumuudessa. Ehkä se näyttelykärpänen vielä joskus puraisee kunnolla...
Maailmanvoittajaankaan en tyttöjä ilmoittanut enkä taida itsekään mennä lopulta paikalle edes turistiksi. Toisaalta kiinnostaisi kovasti nähdä paljon koiria, mutta toisaalta tulen juuri pari päivää ennen MV:ta lomareissulta Nizzasta ja Monacosta, joten itseni ja reissukaverini tuntien, tulen olemaan ihan finaalissa kaiken kävelyn, shoppailun ja bongailun jälkeen :)
Pari koiranäyttelyä on tullu käytyä tässä välissä kun olen pitänyt hiljaiseloa blogissa. Ensin oltiin toukokuun lopulla Oulaisten ryhmänäyttelyssä Ainon ja Wenlan kanssa. Wenla teki näyttelydebyyttinsä pentuluokassa. Pikkutyttö käyttäyty nätisti, seisoi hienosti ja käveli mainiosti, joten sen osalta olen erittäin tyytyväinen!
Tuomarina oli Maret Kärdi ja tuloksena PEK2.
"7kk vielä kehitysvaiheessa oleva narttupentu, jolla hampaat vaihtumassa ja kuono-osan arvostelu hieman vaikeampi, riittävän leveä kallo, pitkähkö ja laskeva kuononselkä, pyöreät mutta pienehköt silmät, korvien muoto ei vielä vakiintunut, hyvä kaula, sopiva ylälinja, hieman lyhyt rintalasta, liikkuu vielä löysästi mutta hyvin tasapainoisesti, itsevarmuutta kaipaava luonne, hieman pehmeä karvapeite"
Aino oli arvosteltavana Pirjo Aaltosella, ja arvostelu oli hyvin samankaltainen kuin edelliskesänä Aaltosen kehässä pyörähtäessämme. Tuloksena AVO ERI3.
"Hyvä luustoinen ja runkoinen, mittasuhteiltaan tyypillinen narttu, jolla selvä sukupuolileima, riittävä pään vahvuus, hyvin asettuneet korvat, hyvä ylälinja, sopusuhtaisesti kulmautuneet raajat, hyvät edestakaiset liikkeet"
Wenlan kanssa käytiin viime viikon maanantaina kerran harjoittelemassa mätsärissä, jossa neiti toimi niin hyvin, jotta sanonta Lahjattomat reenaa, sopii neidille hyvin ;) Mätsäristä tuloksena pentujen ykkönen sekä BIS4 :)
Viime viikonloppu tuli sitten kulutettua Kokkolan KV-näyttelyssä. Lauantaina Aino ja Wenla olivat irlantilaisen tuomarin Dominic Harrisin kehässä. Se on kyllä sanottava, että törkeän lyhyet arvostelut saimme... luulisi, että näillä ilmoittautumismaksuilla saisi vähän enemmän kuin kolme riviä tekstiä...
Wenlalle tuloksena PEK3 ja KP
"Nice head & expression, well placed ears, good neck & topline, steady on the move."
Ainolle kehästä tuliaisina AVO ERI4
"Good dark eye, good neck & shoulders, nice topline, good hindquarters & angulations, good spring of rib, moving a bit close behind."
Sunnuntaina käväisin vielä Adahn kanssa Matti Luoson kehässä. Paljoa en odottanut, joten eipä tarvinnut pettyä kun tuloksena oli avoimen luokan H. Arvostelu oli silti suht ok, vaikka en ole tuomarin kanssa samaa mieltä Adahn päästä.
"Hyvän tyyppinen, pienehkö, hieman matalaraajainen narttu, turhan lyhyt kuono-osa, melko reilu alapurenta, ilme saisi olla parempi, hyvä kaulalinja, hyvä luusto, hieman litteät käpälät, hyvä eturinta ja runko, sopivat kulmaukset, liikkeessä saisi olla enemmän voimaa, lyhyt taka-askel, hyvä käytös."
Seuraava näyttely ranskattarilla on sitten vasta lokakuussa, joten eipä me hirmuisesti kierrellä näyttelyissä. Jotenkin vain olen liian laiska lähtemään pitemmälle, eteenkään kesällä kauhiassa kuumuudessa. Ehkä se näyttelykärpänen vielä joskus puraisee kunnolla...
Maailmanvoittajaankaan en tyttöjä ilmoittanut enkä taida itsekään mennä lopulta paikalle edes turistiksi. Toisaalta kiinnostaisi kovasti nähdä paljon koiria, mutta toisaalta tulen juuri pari päivää ennen MV:ta lomareissulta Nizzasta ja Monacosta, joten itseni ja reissukaverini tuntien, tulen olemaan ihan finaalissa kaiken kävelyn, shoppailun ja bongailun jälkeen :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)